TURUN MIELETÖN ANNA KARENINA

Turku on upea luminen kaupunki tällä hetkellä. Ja liukastakin on. Haavereitta kumminkin ystäväni kanssa selvittiin.


Syy turistireissuun oli jo keväällä tilaamani liput Anna Karenina- näytelmään. Koitos kestää 4 tuntia viisitoista minuuttia, muttei tunnu missään. Kerren viikossa perjantaisin se esitetään loppuunmyytynä ties miten pitkään. Kysy peruutuspaikkoja. Juttu on must.
 Näin eläkeläisenä, kun muisti jo pätkiin , menin asemalle jo klo 11 aikaan. Ihmettelin, kun ystävääni ei näy. Yht´äkkiä honasinOlin tunnin etuajassa! Sitten odottelujen jälkeen painelimme junalaiturille 11. Juttelimme niitä näitä. Ihmettelimme junien myöhästelyä, kunnes näimme junamme perävalot. Turun juna lähtikin laiturilta 13.

Turkuun saavuttuamme hieman myöhässä kysyin vanhalta mieheltä, missä Hamburgerbörs oikein on? Hänpä oli niin ystävällinen, että hyvyyttään vei meidät melkein perille. Ihania ihmisiä on. Kaamea viima tuntui korvissa ja peilinliukas jää liukastutti kulkuamme. Saimme huoneen ja hienon opastuksen. Ostin baskerin viereiseltä Sokokselta.

Esitys alkoi mielettömällä huudolla, raivolla, alastomuudella ja epäselvillä sanoilla. Aika pelottavaa. Ohjelman mukaan venäläinen ohjaaja halusi myllertää mielemme kauneuden ja rajuuden kautta. Toki onnistui. Ensimmäinen näytös vaikutti tämän ajan kuvaukselta. Minne johtaa kiire, ahneus, viha,orgiat,  riidat?

Väliajan jälkeen, kannattaa tilata kahvit ym. etukäteen, ettei jää ilman, alkaa selkeämpi osa itse klassinen näytelmä . Minne tunteet vievät sen ajan Venäjällä? On ihana rakastumisen tunne, jota on mahdoton pysäyttää. Nainen tulee eitoivotusti raskaaksi, mies lopulta menettä ammattinsa ja sosieteen arvonsa. Hänkään ei ole mitään.

Aseena on tietty lapsi. Kuolema vapauttaa naisen tuskista.


 Lavasteet, äänet ja trapetsimaiset näyttelijäsuoritukset läkähdyttävät. Eikö tuska koskaan lopu? Krista Kosonen loistaa jälleen. Pidän ohjaajaa Andriy Xhldakia nerona. Hän onkin Euroopassa NIMI! Eikä totisesti suotta. Turusta tulee, kuten Tallinnastakin Euroopan kulttuurikaupunki. Eikä suotta.

Miten näyttelijät jaksavat vetää tuota vauhtia ja mesomista neljä tuntia, kun katsojakin uupuu. Ja kappale tulee taatusti uniin. Ja ajatusmaailmaan!

Kiitollisena nyt

Vaikka elämän polut on monesti menneet vikapaikkoihin ja kompuroitua on tullut, nyt ilmat tuntuu raikkailta.
Päivän päätteeksi voi kiittää paljosta:



-näistä askeleista
-näistä ihmisistä
-opetuksista
-omista lapsista ja muista
-lahjakkuukksista
- kauniistä päivästä
- kulttuurinautinnoista.



 On niin hyvä olla. Ihminen.