Lähestyimme etelän rannikkoa, Tyyntä valtamerta ja Acapulcoa. Vielä -60-70 -luvulla paikka oli filmitähtien MUSTpaikka. Lukemattomilla tähdillä löytyi asunnot täältäkin . Mm John Wayne, Tarzan Weissmyller, Demi More, futisguruja, miljonäärejä ja vallanpitäjiä . Siellä Liz meni naimisiin Burtoninsa kanssa kai kolmatta kertaa.
On kuuma. Varpaani punoittaa, on paisunut ja vuotaa nesteitä. Aamulla menen lekuriin, joka ottaa vastaan hotellillamme. Mukava nainen, Opas puhuu sujuvasti espanjaa. Kynsi sivusta leikkurilla auki ja lääkkeitä. Antibiotit ja tulehduskipulääkkeet. On uskomattoman kuuma. Kosteuspitoisuus lisää siitä puolet ; siis 60 astetta. Huoneen ilmastointilaitteet toimivat tosi tehokkaasti. Lämpötilaksi laitan sisällä15 astetta celssiusta. Ihanaa luksusta.
Illalla lähdemme vielä katsomaan nuorten poikienhyppyjä La Quebradan kallioilta, 40, metrin korkeudesta. Asia tuntuu vastenmieliseltä. Korkeat kalliot ja kapea sola meren reunamilla. Ja ihmiset saapuvat busseilla katsomaan tätä sulaa hulluutta. Pojat tekevät ristinmerkkejä ja keskittyvät pitkään. Ponnistavat lopulta kalliosta poispäin ja mereen. He selvisivät, aploodeja ja me muutkin jäimme henkiin. Pääymaksu tietty kaikesta. Olisi saanurt vielä voinut ostaa T- paitoa poikien nimmareilla ja valokuvia with heroes.
Lopulta meillä on Acapulcossa vapaata. Aamupalalla on esimerkiksi superihania juomia passionhedelmistä, melooneista jne. Omeletteja oman maun mukaan. Jugurtit, lämpimäiset , viinerit ja laimeaa kahvia. Seuranamme lennähtelee runsaasti mustia lintuja. Ehkä naakan sukua. Pitopöydät toki oli liinattu harsokankailla. Sitten poolille.
Uimaan altaalle en varpaani takia pääse, mutta Tyyneen valtamereen ajatettelin pulahtaa. Luovuin räjähtävien ja imaisevien aaltojen takia. Toki liotin siinä jalkaparkojani kuten kesällä Syvärissä. Cool!!
Shoppaillakin piti, muttei oikein jaksanut. Koko viikko takana helteessä ja 2000 metrin korkeudessa. Pitäisi totisesti mennä kotimaassa kuntosalille.
Porukkamme suunnitteli meriretkeä, jota hyvä ystäväni Inkeri suositteli. Matkaan ja kello 17 paattiin. Alkaa viiletä. Juoda saa paukkuja miten haluaa. Tosin rommia taitaa löytyä jättimukin pohjasta halukkaille puoli senttiä.
Tuolla kohtaa näkyy hotellimme Elcano. Tuolla Demi sydänsuruineen ehkä lepäilee. Korkealla näkyy iso, valkoinen risti. Miljonääri-isä oli rakennuttanut komeuden lento-onnettomuudessa kuolleille kahdelle pojalleen. Muutama iso laiva on parkkeerannut lahteen. Isoja meren pyöristämiä kivenlohkareita kohoaa merestä.
Näemme myös pelikaanin sujahtavan ohitsemme ja pikkudelfiinit hypähtelevät innokkaina. Aurinko laskee. Koko maisema punertuu. Ja kohta avautuu ihana lahti värikkäine valoineen pimeydessä.
Seuraava päivä menee jo ostospaikoissa. Isot tavaratalot on ilmastoitu, mutta muuten extreemly hot. En oikein jaksa. Nesteitä kuluu ja salaatteja. Kerran chilikastikkeen maistaminen riitti. Jotkut fiksut ovat ottaneet muutaman kerran etukäteen solariumaurinkoa. He eivät punoita tai pala. Kaulan aluseni punoittaa vahvoista rasvoista huolimatta. Käsilaukun löysin kaupoista ja yhden huivin. Siinä kaikki.
Siirrymme bussiin kapsekkiemme kanssa. Nökötämme sitten takaisin kohti Meksiko cityä. Matkalla pysähdymme paratiisiin, Vista Hermosan kartanoon syömään last dinner. Yhteiskuva poppoosta ja haikeus alkaa tuntua. Ihanaa pinaattikeittoa, juustokanaa juureksien ja muusikakun kanssa ja lopuksi kahvia ja namikakkua.
Koneeseen siirtyminen ja raskaat 11 tuntia istuimen pohjassa. Jalat ja kädet puutuivat. Onneksi vain muutama puolalainen vain pulisee ja vislaa. Laitan korvatulpat.Lontoossa odottelua viisi ja Helsinkiin kolme tuntia. Hohhoijaa. Loppu tuntui tosi rankalta.Parasta on avata oman kodin ovi. Oma vessa ja sänky ja kahvi!! Nyt on kulunut matkasta yli viikko. Aikaero rassaa yhä, mutta vilkaisen netistä jo uusia seikkailuja.
Mitä jäi Meksikosta mieleen? Kaktukset ja sompreerohatut. Ystävälliset ihmiset. Vastakohtaisuudet. Vuoret. Rikkaiden ylellisyys ja köyhien niuha elämä. Muutama jättijeeppi konekivääripoliiseineen porhaltamassa vauhdilla liikenteessä.
Sodat ja sisu. Kuin suomalaisilla.
