keskiviikko 27. huhtikuuta 2011

PIkavisiillä I BORGÅ



Jotenkin keväisin tulen ihan pöhköksi mökki- ja luontoasioista! Sitten vielä pitäisi liikkua. Paikkoihin lähelle ja kauas: mitä valita?  Ja meneekö valinnat pieleen. Nyt olen saanut ufoajatuksen matkasta Siperiaan. No kaveri toki puuttuu. Ja esteitä voi tulla. Raha, aikataulu tai tunne-elämän kiemuroita.

En ollut vielä tsekannut tuomiokirkon remonttia. Hieno oli, mutta en muista, millainen se oli ennen. Vanhan kaupungin mukulakivillä ja kahvilla Helmicafeessa! Ihanaa. Kunnes sain puhelun. Tulepa kipin kapin siirtämään autosi tai maksamaan parkkiliput. Hyviä ihmisiä löytyy. Eikä parkkipirkko saanut bonuksia plakkariinsa.

Katsottiin ystäväni kanssa kenkakaupan 50%. tarjoukset. Eipä stemmanut koot. MUTTA myyjä oli viime vuoden huippumalli. Hieman hoikempi kuin meikäläinen.

Kun pääsimme kotiin, molemmat sankarimatkailijat romahtivat sänkyihinsä. Matkailu avartaa, mutta eläkeläisiä myös väsyttää.

torstai 21. huhtikuuta 2011

Ensivisiitti mökillä





On se jännä juttu tuo ennakkoajatukset. Luulin että mökillä Hämeessä on lunta pilvin pimein. Pikkutiekin olisi ollut vaikeasti kuljettava. Hursistin kuin tyhjää vain perille. Pihalla oli vain pikku läntti lunta.

Linnut lauloivat niin. Tekivät pesiään. Toki järvi oli jäässä, mutta reunat alkoivat jo sulaa.

Taas tuli taivaita syleilevä tunne. Minä elän, hengitän ja rakastan tätä maailmaa.

KEVÄT IHANAA. KUN TULIT:. TAAS.

tiistai 12. huhtikuuta 2011

Portugalin ihana huhtikuu


Olen kerran aiemmin käynyt pikaisesti Lissabonissa. Ihana kaupunki, mutta siellä pitäisi olla viikko.
Kaksi ihanaa ystävääni on viihtynyt Praia de Rochassa kaksi kertaa vuodessa kuukauden pari kerrallaan. Lähdin katsomaan miksi.


 Kun ei ole pahin turistikausi, eli kesäkuu - syyskuu, Praia de Rochassa tuntuu ihanan väljältä. Aaltoja, ihanaa meri-ilmaa, edullista ruokaa, kävelymaastoja ja kallioita.Kukat kukkiii. Kohta taas turkoosi meri ja hiekkaa . Atlantilta tuulee joskus rajumminkin. Illat ja aamut vaativat vielä tikkitakkia.


Kuumaa ei ollut 10. päivän aikana kuin parina auringonottopäivänä. Matkasimme aluksi Sagresiin ja" maailman loppuun". Äkkijyrkät kalliot putosivat suoraat mereen. Kuin Irlannissa niin luulen.Henkeä salpasi.


Kävin myös serkkuni luona Loulessa. Ihana, matala, islamilaisvaikutteinen talorypäs vuoren kulmalla. Alhaalla illalla välkkyvät pikku valot.Lähdimme myös katsomaan, kuskina serkkuni Marjaliisa,  Villamouren loistohuviloita ja Jumboa Farossa.. Pongasimme myöhemmin yrttejä, timjamia vuoren rinteeltä ja  metsästä. Pihalta saimme laakeripuun lehtiä kotiin tuomiseksi.

Kaiken kaikkiaan portugalilaiset ovat rehellisiä ja ei liian liki tuppautuvia ihmisiä. Taidanpa mennään uudelleen! Mitkä lämpimät sämpylät ja superviinerit nautimmekaan aamulla ja iltapäiväkahveen kanssa. Parhaimmat ever.

Ja ystäväni Leena ja Eikka. Kiitos yhteisistä hetkistä ja huolenpidosta. Tapaamisiin.