Olipa R:lla poikkeuksellisen hurmaavat juhlat eilen. Aurinko paistoi ja ihana kartano ympärillä. Hauska sattuma, että entinen kesämökkimme sijaitsi aikoinaan vain 500. metrin päässä. Ja silloin kyseinen kartano oli vaatimaton SPR:N kurssikeskus.
Olisi helteessä vaikka päässyt uimaan, pelaamaan pelejä tai vai kirmaamaan kuin silloin lapsena.
Tuli niin hyvä mieli tavata sukua ja läheisiä ;joitakin pikkuisia tapasin ekaa kertaa.. Ja itse juhlien sankari kukoisti kuin täydellinen RUUSU.
Miten ihanat sapuskat! Uusia perunoita, lohta, savukalacharlotterussea, pinaattikohokasta. Vaikka mitä ihanuutta.
Ihanat sisarukset lahjoittivat exlibriksen sankarittarelle, jonka intohimona ovat kirjat! Vihreää sen olla piti. Yhteislaulukin oli mukavaa pihanurmikolla. Nykyisin sekin on harvinaista herkkua.
Ihminen on lujaa tekoa. Kolhut unohtuu. Ja valo tunkeutuu tilalle. ( Nytkin takapihani tulvii valkoisia jasmiinin kukkia.)Vieläkin suussani eriomainen kahvi ja erityisen herkullinen mansikkakakku. Itse juhlahan on, kuinkas muutenkaan Amerikan kansallispäivä!
Oikein lämpimiä hetkiä ja vuosia teille ja halauksia R!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti